Iccitiin milkaa’ina gorsa tokko qofa miti. “Iccitiin milkaa’ina” yoo jiraate, milkaa’inni kan fidu amala ogummaa, hafuura cimaa fi carraa baay’ee walitti makameen ta’uu isaati. Amalaafi ilaalcha kee irratti jijjiirama muraasa ofumaan gochuun baayʼee buʼaa buusuu dandaʼa.
Kutaa 1ffaa
1. Sammuu Dogoggoraa Dhiisuu
Yeroo tursiisuu dhiisaa. Kutaalee hojii namatti hin tolle irraa fagaachuun akka isaan badu hin godhu. Kan hin bulfamne fakkaatu gara kutaalee bulfamuu danda'utti cabsi, achiis gama hojii tokkoo kan hin gammachiifne sana wantoota biroo baay'ee jaallattu sanatti facaasi. Wantoota badaa guddaa ta’an yeroo tokkotti ilaaluuf ijaaruun, erga waan nama gammachiisu sana xumurtee booda, dhuma pirojektii tokkoo irratti dhandhamaa dhadhaa afaan kee keessatti dhiisuu qofa.[1]
Gammachuu harkifachuun—“gammachuu” waanuma tursiisu caalaa waanuma ati gochuu filattu ta’uu—oomishtummaa fi gammachuu quufa sana ofii isaatii akka dabalu agarsiifameera.[2] Akkasumas sadarkaa dhiphina gadi bu’aa fiduu danda’a.
2. Negaatiivii moo'i.
Daandiin milkaa’ina dhuma hin qabne, gammachuu itti fufiinsa qabu akka hin taane hubadhu. Rakkoon, duubatti deebi’iinsi, fi yeroon waadaa kee gaaffii keessa galchitu ni jiraata. Kunniin kan uumaman karaa sirrii irra yoo jiraattus karaa dogoggoraa irra yoo jiraatte, kanaaf yeroo tokko tokko rakkisaa ta’uu danda’us, jalqaba carraaqqii kee irratti waan gaarii sitti dhaga’ame sana irra deebitee hundeessuuf fi hammachuudhaaf carraaqqii gochuu akka si barbaachisu hubadhu .[3] .
Ilaalchi sammuu gaariin abbootii qabeenyaatiif murteessaadha.
3. Milkaa’ina namoota birootiin of hin ibsin.
Kaayyoo fi ga’umsa ofii keetii ni dhabda, miira hadhaa’ummaa, hinaaffaa fi gad-aantummaa sitti dhaga’amuu danda’a. Dorgommiin fayya qabeessa ta’us, namoota biroo irratti garmalee xiyyeeffachuun ilaalcha fayya-dhabeessa akka keessa galchitu si gochuu danda’a.[5]
Toora wal fakkaatu kanaan: namoota wajjin hojjettan faarfadhaa! Hiriyoonni kee, hiriyyoonni kee ykn namoonni si jala jiran paarkii keessaa yommuu rukutan isaanitti himi. Namoonni fi gareewwan haala kanaan dagaagu.
4. Kufaatii hammachuu.
Kufaatiin yeroo hunda waa’ee malawwan ati fayyadamte, ykn galma addaa ati hordofte dhugaa tokko ibsa; kufaatii akka baajii salphinaatti osoo hin taane, akka waamicha of-ilaaluutti hiiku. Yeroo tokko tokko waan hin mo’amne fuuldura dhaabbachuu, kufaatii, achiis of duubatti harkisuuf rakkachuu qofaan cimina milkaa’uuf nu barbaachisu guddifna.[6]
”Kufaatiin,” akkuma Heenrii Foord jedhe, “salphaatti carraa irra deebi’anii jalqabuudha, yeroo kana caalaatti ogummaadhaan.”
Kufaatiin yeroo hunda yaada dogoggoraa qabaachuu kan agarsiisu miti-yeroo tokko tokko yaada sirrii qofa, bu’a qabeessa ta’een hordofama. Waan yaalaa turte hunda al tokkotti hin haqinaa fi ykn guutummaatti irra deebiin gurmaa’in. Fakkeenyaaf, dhaabbata ykn waldaa hojii gamtaa keessatti yeroo hojjettan, dhimma itti gaafatamummaa miseensa tokkoon tokkoo isaanii sirriitti hubachuu ta’uu danda’a.
5. Jiraachuu irratti xiyyeeffadhu.
Daldala, hojii ykn hojii harkaa haaraa yeroo jalqabnu galmi inni guddaan lubbuun jiraachuu qofa. Jalqaba irratti ilaalcha kee garmalee olka’aa ykn bal’aa hin kaa’in, dhaabbata kee isa haaraa kanaaf galma qabatamaa hin taane hundeessi.
Galma sana, jedhaa, karaa mana bunaa haaraa keetiin namoota mana hin qabne addunyaa kanarra jiran hundaaf buna dhiyeessuu, yoo mana bunaa sana daldala keessa tursiisuu fi dursitee dagaagsuu irratti hin xiyyeeffanne, gonkumaa hin galmaan geessan. Galmi yeroo dheeraa barbaachisaa dha, garuu baasii yeroo gabaabaa itti fufiinsa qabuun dhufuu hin qabu.
0 Comments